Puuhasteluja ja maaseutumatkailua

Kesäkeittiön ja terassin lattiat kaipasivat käsittelyä. Aarnio-vierailun jälkeen aloin terassin jynssäyksen puhtaaksi. Kesäinen yö ei tummunut, vain aurinko laski mailleen, enkä ollenkaan huomannut, että kello oli jo puoli yksi, ennenkö terassi oli puhdas. Aamulla aloin sutia ja huomasin heti alussa, että aineeni eivät riitä, oli haettava uusi isompi purkki, joka ei sekään ihan loppuun asti riittänyt. Sutiminen oli hankalaa...pää alaspäin ei kauaa jaksanut olla, polvet eivät kestäneet konttaamista, istuminen ei lyönyt leiville ja kyykistyminen ei ole polvilleni enää luonnikasta. Naisjaoston naisten kanssa olisi pitänyt mennä metsästysmajalle Iitan-päivää/iltaa viettämään, mutta en suostunut jättämään sutimista kesken. Seuraava päivä meni vielä kaiteitten käsittelyyn. Nyt ei roskat juutu lautojen halkeamiin, eikä taida likakaan jäädä kiinni. Yöllinen kissatarkastaja oli kulkenut terassin läpi tarkastusmatkallaan kuraiset tassunjäljet jättäen.

Kukat kukkivat kukkansa vauhdikkaasti ja viikonlopun rankkasateet tiputteli kukintansa loppuvaiheessa olevat kukat maahan. Vettä satoi perjantaiaamupäivän, mutta se taukosi, kun menimme saattamaan Holkon Jussia hautaan. Väkeä oli runsaasti. Jussi oli arvioinut, että 100 tulee ja meitä oli 96. Jussi oli kaiken järjestänyt etukäteen tarkasti. Hautajaiset kestivät kolmisen tuntia.
Lauantain satoi koko päivän kaatamalla ja kun iltapäivällä kävin ottamassa haudasta kuvan, se kellui vesilammikossa. Sunnuntaikin oli vielä sateinen päivä.

Tuula-ystävä oli Seinäjoella Karjalaisten kesäjuhlissa laulamassa kuorokavalkadissa. Menin kuuntelemaan kuoroja ja vallankin Kareliakuoro alkoi kiinnostaa. Olisi mukava päästä heidän riveihinsä kokeilemaan. Välillä kävin kotona ja illalla menimme Tuulan kanssa Areenalle katsomaan Kareliakuoron kuoronäytelmää: Evakkomorsian. Se oli vaikuttava esitys. Vielä oli jäätelön ja juorujen paikka. Tuula on menossa leukaluun osteomyeliittileikkaukseen ja tyräleikkaukseen. Kummallinen tyrä...kasvaa väärään suuntaan; sisälle päin.

En ymmärrä, miksi on niin vaikea tarttua puhelimeen ja soittaa, ettei voi/halua tulla vierailulle. Kahtena viikonloppuna vieraaksi lupautunut ei ilmoittanut mitään, eikä tullut. Ensimmäisen oharin jälkeen yritin soittaa, mutta hän selvästi aluksi pakoili, mutta joutui lopulta vastaamaan ja puheet olivat hyvin epämääräisiä.Outo tyyppi.

Naistentanssit olivat ihan mukavat Kalliojärvellä, vaikka porukka oli oudohkoa. Tanssitin kaikki, jotka osottautuivat hyviksi tanssijoiksi, mutta kun alkoi mennä toiselle kierrokselle, lähdin kotiin. Yksi fipahaku tuli, mutta poiskaan en tilanteesta päässyt. Mies  kuvaili ja videoi puhelimellaan monta kertaa illan aikana häpeilemättä ja ihan julkisesti. Ei hän näyttänyt olevan tietoinen, että on kysyttävä lupa ihmisiltä, saako heitä kuvata.

Eilen lähdin äidin luo vauhdikkaasti pyörällä ja pois lähtiessä suuntasin joen toiselle puolelle. Ajelin Isokyröön saakka ja kävin kääntymässä Vanhan kirkon ja museon pihassa. Kotiin palasin toista puolta jokea. Pukkilansaaren kohdalla pysähdyin kuvailemaan ja muistelemaan menneitä. Fb-ssä kuvat herättivät huomiota. Matkaa kertyi nelisenkymmentä kilometriä yhtäsoittoa ja lihakset alkoivat jäykistyä. Tänään ajelin Seinäjoelle Paulalle hammashoitoon. Hoitaja irrotteli hammaskiveä urakalla ja hoiti takahampaita tehokkaasti, kun siellä oli ientulehdus. Ensi viikolla Paulalle uudelleen. Toivottavasti on taas mukava polkupyöräkeli. Täytyy Kriikun myllyltä hakea Ylistaron kartta, missä on käyntikohteita ja urakoida niitä läpi kesän aikana.

Kummallista.

Tulinpahan torstaina taas kolmen viikon poissaolon jälkeen. Nurmikko, jonka kanssa taistelin toukokuussa, oli taas turhan pitkä. Mutta...vettä satoi, miten sen nyt leikkaisi. Ei mitenkään. Niinpä aloin aamusta käymään vaatekaappiani läpi ja sain sieltä jonkin verran kirppikselle menevää. Illalla siivosin vielä vessankin kaapin. Olin tyytyväinen.
Kävin äidin luona. Siellä hän tyytyväisenä istui sängyssään. Hän oli kuulemma ollut innoissaan konsertistä, jossa oli ollut haitarin ja kitaran soittajat. Yhteislauluja äiti oli laulanut innolla ja hoitajat olivat miettineet, mitähän he mahtavat illalla kuulla äiti kun laulaa kovalla ja matalalla äänellä, kun ei ole muutakaan tekemistä kuulemma.

Onpa kummallista, kun ei osaa olla tekemättä mitään telkkaria katsellessa. Niinpä oli etsittävä virkkausta. Neljään kertaan aloitin verhon virkkaamisen, ennenkö olin tyytyväinen. Eilen tuli sitten aurinkoinen päivä ja onnistuin trimmerillä ajamaan koko takapihan. Loppupeleissä tuli kiire, kun tummat sadepilvet uhkasivat, mutta vain uhkasivat. Ei sitä sadetta tullut. Ison kuusen alaoksilla oli uusia käpyjä. Milloinkas kuusi on kukkinut? En ole huomannut, Tienvarren kuusissa oli kuitenkin viime vuotiset kävyt, ei kukkia, ei uusia käpyjä. Kummallista.

Porkkana ja punajuuririvistöni näytti palakankaalta. Vain sieltä täältä oli noussut taimia maan pinnalle. Miksikäs näin? Yhden perunanvarren lehteen oli halla? iskenyt vai oliko kyse jostakin taudista? Miksi vain yhteen lehteen olisi osunut pakkasen purema? Kummallista.

Tänä aamuna kävin keittämässä puuron kesäkeittiön kaasuliedellä. Aurinko lämmitti. Linnut lauloivat sydämensä kyllyydestä, pääskysen pojat harjoittelivat lentämistä. Niillä näytti olevan hauskaa kirmaillessaan ympäri pihaa. Eivät sentään kohti lentäneet. Yhden linnun raadon löysin kukkapenkistä. Olisiko lentänyt ikkunaa päin? Kylällä haukkui koira, siihen yhtyi toinen ja kohta kolmaskin, kaikki eri puolilla kylää. Tuli lapsuus mieleen ja ylioppilaskirjoitusten aika, jolloin psykologian kirjoitusten edellä koira radan takana haukkui koko yön enkä saanut nukutuksi. Pelotti, jos en muistakkaan mitään, kun en ole nukkunut, mutta muistin ja pääsin hyvin läpi reaalikokeesta.

Nurmikon heinät kukkivat jo. Tuntui mukavalta saada vihdoin ajaa nurmikko nurin. Se oli turhan pitkää, joten leikkaaminen sujui hitaasti konetta edestakaisin lykkien. Kului tunteja, tankki tyhjeni toistamiseen, oli tyydytettävä välillä janon tunne ja jatkettava leikkaamista. Lopulta väsymys oli totaalinen, mutta leikkasin  loppuun saakka, ennenkö menin syömään. Jalat kipuilivat ja muutenkin lihakset pistivät vastaan. Jouduin ottamaan särkylääkkeen lievittämään ärtyneitä lihaksia. Hevoskastanja ja tammi näyttivät voivan hyvin. Toivottavasti niistä kehkeytyy isoja puita.